En voi edes uskoa, että tässä tilanteessa ollaan. Ystäväni muistuttaa syömään hyvin, entinen poikaystävä ei vastaa viesteihin eikä puheluihin. Olen lopettanut polttamisen, alkoholin, lääkkeiden kittaamisen (kiellettyjen listalla on myös sushi, yrttitee, liika aspartaami ja ties mitä lie muuta. Hyvä kai?) Joku ehkä saa vihjeestä kiinni. En tiedä pitäisikö panikoida totaalisesti vai antaa valtaa sille pienelle kuplivalle tunteelle sisälläni.
Se mies, joka ei osaa puhua tunteistaan muutenkaan, ei ole vastannut mihinkään. Haluaisin kuulla hänen mielipiteensä, haluaisin tietää mitä hän haluaa. Tuntuu, etten pysty mihinkään päätökseen. Lähinnä hänen kannaltaan. Joka hetki toivon, että isä olisi kuka tahansa muu, jonka tunteista ja elämästä en välittäisi yhtä paljon. Mutta nyt välitän, jos hän sanoisi ettei halua asiasta ikinä kuullakaan en ehkä pystyisi pilaamaan hänen elämäänsä. En vain tiedä miten pystyisin antamaan itselleni sitä anteeksi, jos tekisin jotain peruuttamatonta. Pelkään katuvani sitä koko loppuelämäni. Ystävänikin epäilee, ettei keskeytys olisi hyväksi minulle, etten vain ehkä selviäisi siitä henkisesti.
Mutta mitä annettavaa minulla on? Pelkään, että tuhoan uuden elämän samalla tavalla, kuin olen tuhonnut itsenikin. Pelkään näyttää esimerkkiä. Pelkään, ettei minusta ole hyväksi äidiksi.
Kaikki muut ongelmat tuntuvat yhtäkkiä suunnattoman pieniltä.
Oho. Tsemppiä ihan valtavasti nyt tähän uuteen tilanteeseen. <3 Uskon, että asia selkenee, vaikka nyt vaikuttaisi kaikki ihan sekamelskalta...
VastaaPoistaJa musta sulla olisi varmasti paljon annettavaa. Sitä en epäile, en ollenkaan.
♥ Kiitos, kiitos, en osaa paljoa sanoa kun olen vieläkin ehkä vähän shokissa, olkootkin uutisista jo monta päivää.... kiitos kauniista sanoista ♥
PoistaOi! <3 Nyt voi tuntua ihan kaaokselta, onnen ja epätoivon mylläkältä, mutta kyllä se ihan varmasti vielä helpottaa. Sinulla on tosi paljon annettavaa, usko pois! Raskaus + äitiys kasvattaa äidiksi ja uskon, että vaikeuksia kohdattuaan sitä ainakin tietää, mitä EI halua omalle lapselleen siirtää. Voimia ja iso jättihali <3
VastaaPoistaToivon että olet oikeassa. Ehkä kaikista vaikeuksista on jotain opittukin, ainakin toivottavasti. Ja kiitos, kai olen enimmäkseen onnellinen ♥ haleja paljon sinnekin ♥
Poista