torstai 13. joulukuuta 2012

Lets talk about something unusual.. whoooa food!

Kaksi kuppia kahvia ja mandariini. Unohdin lompakon kotiin  joten lounaaksi on vain hedelmä. Työkaveriltahan voisi lainata, mutta kevyempi lounas tuntui hyvältä idealta pitkästä aikaa. En melkein edes muista aikaa, jolloin en syönyt lounaaksi ikinä mitään. Aivan maksimissaan puoli purkkia raejuustoa. Sitten ihmettelen, miten tänä päivänä olen niin lihavalihavalihava. Toisaalta, lihakset voivat paremmin vaikka pää vähän kärsiikin. Monia muita ihan hölmöjä tapoja on silti jäänyt. Tuohon alle listasin eri ruokia ja miten niitä söin ennen ja miten nykyään.

Pähkinät, mantelit, siemenet
Monien mielestä kaikki näkyvä rasva on pahinta mitä voi olla, mutta mielestäni enemmän "piilossa" oleva rasva vasta kammottavaa onkin. Mitä jos kohta onkin tullut hotkittua rasvaa parin pähkinän myötä voipaketillisen verran, mutta en vain hahmota sitä? Kuulostaa ja tuntuu typerältä, mutta pähkinät ovat vihollinen numero yksi aina.

Hedelmät ja marjat
Ainoa mitä voin syödä kohtalaisella omatunnolla ja ennen pelkästään on vesimeloni. Nykyään syön kuitenkin aika usein hedelmän ennen treenejä välttyäkseni joltain muulta aterialta. Banaani on oikeasti kohtalaisen hyvä pitämään energiaa yllä kun pitäisi jaksaa vaikka ei ole mitään millä jaksaa. Hedelmiä ei voi kuitenkaan syödä "ilman syytä", joko sillä korvataan varsinaista ateriaa tai yritetään saada energiaa treenin ajaksi. Itse en söisi hedelmiä välipalana tai nälkään puhumattakaan muuten vaan ylimääräisesti, koska ne eivät oikeastaan vie nälkää vaan sokerien pian laskettua niiden syönnin jälkeen minulla on ainakin enemmän nälkä. Marjoista menevät kohtalaisen kivuttomasti mustikat.


Leipä
Leipä on aika kaksipiippuinen juttu. Toisaalta en ikinä osta kaupasta leipää, mutta joskus saatan vanhemmillani syödä ilman maailmanlopun tuntua. Ennen leipä kaikissa muodoissaan oli ehdottoman kiellettyä. Vaalea, tumma, hapan, kaikki. Nykyään ruisleivän syöminen silloin tällöin on ihan ok, levitteen totaalivaarallisuuteen en ole ikinä uskonut.

Juustot, levitteet, margariinit
Olen varmaan todella omituinen, mutta sämpylässä pahin tuska on leipä eikä se levite. Hiilarimössöt turvottavat, syön kuitenkin niin vähän rasvaa ettei se leivän päällä kaksi kertaa kuussa varmasti tapa, vaikka aina vähän mietityttääkin. Juustot menevät samaan kastiin: olkootkin rasvaa, mutta kun en syö oikeastaan melkein mitään muuta kuin salaatteja, niin sallin itseni pistää joukkoon fetaa tai jotain muuta salaattijuustoa. Juustot ovat pahe ja kiukuttaa suorastaan kun ne eivät niin ahdista; juustojen syömisen lopettamisella laihtuisin varmaan kuukaudessa viisi kiloa. Tässäkin ehkä jokin nykyisen muhkumaisuuden syy, vuosi sitten juustoista meni korkeintaan raejuusto, juhlapäivänä kerran kuukaudessa ehkä jotain muuta.

Puuro ja murot/mysli
Puurohiilarihiutalehirviö on vuoroittain totaalipannassa ja vuoroittain melkein ainoaa ravintoa. En osaa edes selittää miksi se välillä ahdistaa loputtomiin ja välillä taas ei; puuro pitää kuitenkin aina keittää veteen ja siihen saa laittaa vain suolaa. Muroja syön joskus puoli desiä puolen maitodesin kanssa pahimpaan makeanhimoon. Muro/maito on ainoa asia, jossa desimitan käyttö on elämää ja kuolemaa isompi juttu ja aina on pakko olla sama astia, muuten en niin paljon mittaile.

Pasta, peruna, riisi
Menkööt puurot ja leivät joskus, näitä en syö ikinä vapaaehtoisesti. En tiedä miksi ne ovat pahinta mitä voin ikinä kuvitella, mutta luulen turpoavani kymmenkertaiseksi yhdestäkin syöntikerrasta. Tämä kammo on ehkä kaikkein älyttömin, sillä yksikään kerta tällaisen syömistä ei ole kivutonta. Muuten näistä luopuminen ei olisi minkään asteinen ongelma, mutta rakastan sushia. Joskus parin kilon päästä syön hyvällä omatunnolla yhden annoksen. Ehkä.

Avokado
Monille tämä olisi mitä pahin painajainen, mutta itse taas syön avokadoa silloin tällöin ihan hyvälläkin omatunnolla. Tiedän elimistön tarvitsevan rasvaa, mutta tämä on lähesulkoon ainoaa rasvaa, jonka uskon olevan kohtalaisen hyväksi. Sen syöminen ei tuota tuskaa muuten kuin siinä kohdalla, että kaikkihan syöminen on välillä kammottavaa. Kuitenkin näitä tulee kulutettua noin kerran yhdessä-kahdessa viikossa.


Kala, liha
Syön melkein kaikkea proteiinipitoista hyvällä omatunnolla, paitsi nimenomaan sitä aina suositeltavaa rasvaista kalaa. Ei lohta edes salaatteihin, hyhhyh. Kaikki paistettu on pahasta, mutta uunissa valmistettavat tai kalasta raa'at lihatuotteet ovat ihan jees.

Maitotuotteet
Maitokahvi kuuluu jokaiseen aamuun ja päivään ja iltapäivään ja ja ja .. Lisäksi saatan elää pitkiäkin aikoja lähinnä raejuustolla, kuten jostain on ehkä käynyt ilmi. Rahkaa söisin mielelläni, jos olisin nyt tässä 25 vuodessa tottunut sen makuun, mutta en. Hyi. Jugurtti on myös ehdoton ei, ehkä kerran kahdessa kuukaudessa makeannälkään, mutta sitä kun ei tule ikinä ostettua niin ei tule syötyäkään. Poikkeuksena ne rasvattomat juotavat jugurtit, niitä kevyimpiä ehkä joskus. Jugurtti on sananakin ärsyttävä, kaikkein pahinta on kun jotkut kirjoittavat jukurtti.

Lisäravinteet
Lisäravinteista yms pillereistä/jauhoista kulutan ainoastaan vitamiineja silloin tällöin ja proteiinilisää. Proteiinilisäni on yli 90% proteiinia. Monille olisi totaalinen kauhu vetää 200kcal yhden vesilasillisen seassa, mutta parasta siinä mielestäni on nimenomaan se, ettei tarvitse syödä, eikä sen mukana tulee niitä kaikkialla piilossa olevia rasvoja ja hiilareita. Siis niitä, mitä ei paljain silmin voi nähdä, en tiedä miksi oletan jauhojen olevan niin paljon turvallisempia, ties mitä aivoja niihinkin on jauhettu. Ei pidä ajatella edes...

Vihannekset
Nykyään kaikki menee helposti, ennen salittuja olivat vain kurkku ja salaatti. Nykyään tuntuu absurdilta ajatella, ettei voinut syödä tomaattia.

Tuo vihannesjuttu perustuu siihen aikakauteen, kun sallittuja olivat kunkin ruokaryhmän kaksi-kolme suurin piirtein kevyintä vaihtoehtoa. Leivistä näkkäri ja riisikakku, vihanneksista kurkku ja salaatti, hedelmistä omena ja vesimeloni, juustoista raejuusto ja kevytfeta, lihatuotteista kevytkalkkuna ja niin edelleen. Tämä näkyy edelleen melkein kaikissa päivittäisissä valinnoissa, varsinkin lounassalaatteja hakiessa...

Onko teillä jotain erikoisia tai ihan tavallisia tapoja/suosikkeja/inhokkeja, mitä tuli tästä mieleen?

2 kommenttia:

  1. Vastasin kommenttiisi oman blogini puolelle (:
    Tämä postaus oli mielenkiintoinen, vaikka samalla tuntui surulliselta lukea, kuinka vääristyneitä käsityksiä sinulla on ruuan suhteen. Mutta niin kai meillä kaikilla on. Itselleni ei tosin omalta kohdalta tullut mitään mieleen, taidan nykyään syödä vähän ihan kaikkea (lukuunottamatta lihaa), ainakin toistaiseksi. Ehkä eniten pelkään toisten tekemiä ruokia, koska en tiedä, kuinka paljon niihin on pistetty rasvaa ja niin edelleen.
    Halaus ♥

    VastaaPoista
  2. Heei syöt paria poikkeusta lukuunottamatta (oon pescovege, syön rahkaa ja lohta, leipä on mulle vähän isompi trauma) tosi samallaisesti kuin mä! Tyhmä huomio mutta ajattelin vaan ilmoittaa :D ja toi on tosi hassua että mäkin kartan ja välttelen ja pelkään perunaa/riisiä/pastaa mutta sushia rakastan, vaikkakin välillä vähän huonolla omallatunnolla <3__<3

    VastaaPoista