perjantai 29. heinäkuuta 2011

Ei se liiku mihinkään.


48,2kg. En tiedä miltä pitäisi tuntua. Tällä kertaa lukema ei muuttanut mitään, oloni on kaikesta huolimatta turpea ja löllöällö. Liikanainen. Haluaisin heti kaiken pois, valitettavasti en vain ymmärrä pitää suutani kiinni kun tilanne niin vaatisi. Masennus valtaa taas mielen.

Mutta! Tänään kipaisen treenaamaan, punttis kutsuu perusohjelmalla. Asiaan kuuluvasti tämän päivän ruokasuunnitelmissani on raejuustoproteiinijauhemaitorahkaa: järkyttävän pahaa, mutta syöminen tuntuu vähemmän ahdistavalta jos siitä ei nauti. Joku paha vie vähän edes sitä syntiä pois. Huomenna aamulla juoksemaan, pakko saada tätä hyllyvää persettä ja hyllyviä reisiä kapeammiksi. En tiedä miksi tällä hetkellä 6km tuntuu kuolettavan rankalta, onhan sitä juostu enemmänkin.. Pakotan itseni jaksamaan, joko itkien tai ilman!

2 kommenttia:

  1. Onhan se 6 kilometriäkin jo jotain! Itse en jaksaisi niinkään pitkää lenkkiä, vaan pyörtyisin viimeistään siinä kolmannen kilometrin kohdalla :P

    Tsemppiä ja haleja! :)

    VastaaPoista
  2. Jokaisella on tietysti oikeus ajatella omasta painostaan mitä haluaa,mutt mä ajattelen ett paino pitää suhteuttaa pituuteen ja jos tarve vaatii,niin ylimääräiset rasvat KIINTEYTTÄÄ. Itellä pituutta on n.163 cm ja painoo tällä hetkellä 60kg-ja oon tyytyväinen!

    VastaaPoista