Varmaa on ainoastaan se, ettei mikään ole varmaa

Inhoan tätä epävarmuutta. Se tulee ihan pyytämättä ja toivomatta. Kun tulee jotain uutta ja hyvää, pelko sen menetyksestä tai pahimmassa tapauksessa valheellisuudesta hakkaa päässä joka välissä. Ei mitään hyvää voi olla, ei minulla, ei minulle.

En kestä nyt tappioita.

you're gonna lose

anyway

En taida olla edes nälkäinen, mutta onneksi en uskaltaisi syödäkään vaikka olisin. Kahvia sentään, mutta ei edes sokerittomia juomia, pelkään niistäkin jonkun tarttuvan. Yritän uskaltaa juoda vettä, vaikka tuntuu että sekin leventää joka suuntaan.

Ahdistaa olla näin vainoharhainen, yritän keskittyä johonkin. Mihin tahansa muuhun kuin pelkoihini. Tekee niin paljon mieli tarttua taas lasiin ja tuntea vähän vähemmän.

Vaa'alla en ole käynyt pariin päivään (obv. koska rutiinit menivät syystä tai toisesta rikki, enkä pystynyt muulla tavalla tai ajalla). Huomenna pakotan itseni uskaltamaan! Huomenna uskallan ja olen pirteä ja olen parempi ihminen ja olen vähemmän alkoholisti ja olen toivottavasti vähemmän muutenkin ja hymyilen ja...!

Okei, viimeistään sadan vuoden parin päivän kuluttua. Ehkä.