Tired today, I mean everyday

Missään ei ole mitään järkeä, mutta toivon että kirjava sanaoksennukseni saa minut ymmärtämään jotain. Realistic? Don't even expect it to be. Ei kuulu tapoihini olla järkevä tai realistinen, todellisuus on huijannut minua ihan liian usein että uskoisin enää sen valheisiin. Vai olenko se yksinkertainen ja tyhmä jälleen minä itse? Luulen aina ymmärtäväni jotain, mutta hetken kuluttua tajuan etten ole ymmärtänyt mitään.

Vai onko se niin että uskoani vain koetellaan? Kuulostipa kristilliseltä. Sitä vain ! etteivät asiat nyt kulje sääntöjen mukaan. Pitäisi luottaa sokeasti terveysintoilijoiden oppeihin, että kunhan liikut niin et liho. Silmät kiinni vain kun peilikuva alkaa levitä ja vaa'assa lukemat juoksevat suurempia kohti. Pää jalkojen väliin ja purraan hammasta. Raja se on minunkin kärsivällisyydelläni, saatana!

En ymmärrä edes itse, miten voinkin olla niin itsevarma ja epäitsevarma samanaikaisesti. Epävarmuuden hetkellä kehittelen pääni sisällä mitä eriskummallisempia salaliittoteorioita, siitä kuinka kaikki, tutut ja tuntemattomat juonivat minua vastaan, kaikki ystävätkin hymyilevät vain iskeäkseen kohta kaiken uskon ja hyvän palasiksi.

Ystävälliset sanat
ovat vain kauniisti koristeltuja
valheita.

Pitäisi hengittää syvään. Odottaa huomiseen. Puhua suoraan jos on tarvetta, mutta olla hiljaa täysin järjettömistä ajatuksista. Suunnitteletko SINÄ sieluni ja ihmisyyteni murhaiskua juuri tällä hetkellä?

Shoot me.