Jo viime viikosta lähtien, olen unohtanut erinnäiset kaikkein tiukimmassa olleet tapani. Tarkoitan tässä leivän ja pastan välttelyä. Viime viikolla söin melkein joka päivä pastaa, tällä viikolla melkein joka päivä leipää. Viime viikolla yksi pasta-annos suolalla joka päivä ja tällä viikolla esimerkiksi eilen ja toissapäivänä söin neljä leipää joka päivä. Ihan levitteellä, kinkulla ja tomaatilla. Tällaisesta on niin pitkä aika, etten osaa yhtään ajatella niiden sisältämiä energioita. Liikaaliikaa, sopivasti, mitä? Noiden lisäksi olen kuluttanut vain kahvia ja vettä ja ollut varsin hyvillä mielin ajattelematta asioita enempää. Juu turvotus on maailman kuvottavinta mutta olen tuudittautunut siihen, että kyllä se siitä lähtee kun lopetan tämänkin. Mitä jos totun liikaa? Olen kuin pullataikina. Hyi.
Jotenkin on nyt totaalisen epäonnistujan olo. Tai että olen jossain unessani jossa säännöt eivät päde kunnes herään siihen että perskuta olenkin satakoogee.
Ehkä heräsin nyt?
Ja saanko tähän samaan uhota että aloitan säännöllisemmän treenaamisenkin viikonlopusta eteenpäin? Maailmanrauhaa ja rakkautta ja huomenna olen kaunis? Suklaata en myöskään syö enää ikinä.
Good morning new world?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti