pimenevät illat ja kylmenevät yöt

Elokuu tuntui tänään todella alkaneen. Ensimmäistä kertaa aamulla ei tehnyt mieli nousta sängystä, koska oli kylmä (muulloin ei siis muuten vaan huvita). Kesästä poiketen teillä oli selvästi ruuhkaa ja vaatteita tuntui olevan ihan liian vähän päällä. Tuntuu muutenkin ehkä enemmän kuin ikinä, että tämä kesä jäi ihan kesken.

Luin frecklesin tekstiä ja tuli kamala haikeus ja fiilis, että en ehdi enää mitään! Mitä kaikkea tosiaan pitikään tehdä, kesäkuntoon piti vielä ehtiä ja vielä tänään suunnittelin skippaavani lounaan + muun jotta kehtaan mennä viikonloppuna rannalle. Please summer, don't leave me?

Kesäkorkkarit voi kohta laittaa jo kaappiin, kaupoista voi alkaa etsiä syys- ja talvitakkeja ja lämpimämpiä kenkiä. Yleensä olen syksyissä rakastanut nimenomaan sitä uusien ja lämpimien vaatteiden ja kenkien shoppailua, mutta mulla on osa kesävaatteistakin vielä käyttämättä. Kaikki kesäiset mekot, sandaalit ja värikkäät avokkaat♥ illat ilman takkia ja kotiin vaikka paljain varpain♥.

Yritän olla lannistumatta ja muistella, miksi syksy oli aikanaan lempivuodenaikani. Lenkkipolut ja raikas syysmetsä houkuttelevat ainakin aivan uudella(/unohtuneella..) tavalla! Ei tarvitse stressata enää selluliittia kun voi laittaa enemmän vaatetta päälle, plus asioita saa ihan eritavalla aikaiseksi, kun ei ole kokoajan sitä "nyt-on-niin-hieno-sää-pakko-istua-terassilla" -tekosyytä tai muita ihan vastaavia. Siivous ei tunnu yhtään niin kamalalta syksyisin, kun ei näe koko ajan ulos ja mieti että olisi sitä kivempaakin tekemistä.

Toisekseen, ne yksinäiset kesäpäivät. En tiedä onko mitään pahempaa, kun olla helteen paahtamassa kodissa, ulkona paistaa aurinko saaden kaikki lehdet kauniin vihreiksi, linnut laulavat ja kaikki ovat hyvällä tuulella. Mietit kuinka kiva olisi lähteä rannalle, piknikille, mitä tahansa tekemään ulos, MUTTA. Yrität miettiä kuka lähtisi kanssasi. "moi, sori mul on nyt vähän hommia, soitellaan ens viikolla?" "mä oon viikonloppuna lähdössä mökille, mut ehkä sit jossain vaiheessa" "voi olis kyl tosi kiva, mut oon jo yhden toisen frendin kanssa menossa!" Etcetc. Syksyllä hautautuminen vilttiin ja telkkarin tuijottaminen ei ole yhtään niin huono vaihtoehto!

Haha, oon huono olemaan positiivinen. Suomalainen perisynti, syytän sukujuuriani. Mutta yksi superkiva juttu ainakin, nimittäin olen lähdössä syksyllä ystävieni luokse Lontooseen! Call it what ever you want, I call it love♥

Tähän hetkeen. Tänään on ihan semihyvä olo. En tiedä vielä mitä uskallan syödä, koska tiedän etten saisi syödä mitään, mutta en haluaisi kadottaa tätä "hyvin nukutun yön jälkeistä semihereillä oloa". Ehkä jotain kuitenkin, illalla on nimittäin oltava aktiivisuuden huipulla, tiedossa punttia, lenkkiä ja tavaroiden kantoa. Nyt lähtee aineenvaihdunta ja aivot liikkeelle, I'm gonna rock!

Tsemppiä kaikille ja hymyä! ♥