Söin eilen. Huikeasti liikaa. Ahdistaa kun nyt on sellainen "vaihe" etten vain osaa. En osaa sulkea suutani, eivätkä kädet jätä kauhomatta sitä ruokaa kurkkuuni. Jokin ylempi voima sentään pelasti mielenterveyteni, kun aamulla vaaka näytti tyhjää riviä. Patterit loppu (tai sitten päälle astunut massa hajoitti sen, buah!).
Mutta ! Olen epäonnistunut ennenkin. Olen myös noussut sen jälkeisestä itsesäälistä ennenkin. Ikinä en ole lopullisesti luovuttanut. En luovuta, en suostu. Jääkaappi on tyhjä. Tein itselleni viikkohaasteen, joka näyttää seuraavanlaiselta:
Tiistai (tänään): nestepaasto
Keskiviikko: max 600
Torstai: max 500
Perjantai: nestepaasto
Lauantai: max 200
Sunnuntai: nestepaasto
Maanantai: max 500
Tänään kahvia, pepsi maxia ja vettä. Olen aina ollut superhuono onnistumaan tällaisissa, mutta ehkä viikon kykenisin pitämään heikon itsekurini ruodussa. Viikko, vain 7 päivää, et nyt voi olla sellainen alituiseen epäonnistuva ihmisperse. Sunkin on pakko pystyä joskus johonkin!
Ps. näin jälkikäteen ainakin tuli otsikosta mieleen Ring -elokuvat, mutta kaivossa ryytynyttä likakasaa toki tällä hetkellä muistutankin.
Tiiän että oon ehkä vähän liian ankara itelleni aina joskus.. Ja haluaisin päästä siitä piirteestä eroon. Sitä vaan ei koskaan osaa olla tyytyväinen, aina löytyy jotain vikoja.
VastaaPoistaJa hei kiva kuulla! Ite selailin just blogias läpi ja tykästyin sinun tyyliin kirjottaa. Joten taidanpas jatkaa lueskelua jatkossakin =)
Tsemppejä sinullekkin! ♥
Nuo sanat on Apulannan kappaleesta, jäipähän vain mieleen. Kiitos ja tsemppiä myös sinne suuntaan! :)
VastaaPoista