torstai 22. syyskuuta 2011

Minulla on viha-rakkaussuhde ystävääni nimeltä vaaka

48,5kg.

Happyhappyhappy onnistuneen eilisen jälkeen, sillä koko päivän ruokasaldoksi jäi tosiaan se puolikas banaani + kahvimaidoista tietysti jotain. Jotenkin silti luulin, että paino olisi ollut enemmän, ihan vain siksi että tuntui siltä. Niin turvonneelta ja pöhöttyneeltä. Jälleen kerran jäin aamulla tuijottamaan itseäni peilistä jonka näyttämä kuva muuttui silmissäni koko ajan. Hetken tuntui psykoottiselta, mutta havahduin kun yökylässä ollut ystäväni kutsui kanssaan aamutupakalle.

Jotenkin oli niin kiva kun oli seuraa heti aamusta, aamukahvi ja -tupakka ystävän kanssa on varmasti parasta maailmassa!♥


Mutta takaisin asiaan. Tiedättekö sen hetken, kun kysytte (poika)ystävältä mielipidettä jostain kampauksesta tai asusta, ja haluaisitte todella kuulla sen rehellisen mielipiteen? Usein tuollaisten kysymysten esittäminen on turhaa, koska vastaus on samantyyppinen tilanteesta ja todellisuudesta riippumatta. Kuinka monesti käyttöä olisikaan ystävälle, joka kertoo rehellisesti kun tukkasi on hirveä ja näytät asussa maksulliselta naiselta! Monet sanovat haluavansa rehellisen mielipiteen, mutta kuinka moni sitä sitten oikeasti haluaa? Mielipiteen sellaisesta minästämme, jota emme tosiasiassa haluaisi olla? Kuten että "olet  itseasiassa aika pulska, vaatekaappisi osoitus olemattomasta tyylitajusta ja juttusi eivät vain ole hauskoja."

Tässä kohtaa tulee esittelyyn ystäväni, joka ei ikinä pelkää tunteideni loukkaamista totuudella. Ystävä, joka on rehellinen niin pitkään kuin virtaa riittää, eli vaaka. Tänään olin iloinen sen positiivisista uutisista, jotka vähän hälvensivät pelkoja, mutta entäs huomenna? Välillä totuus sattuu ja suututtaa yhtä paljon, kuin sen kuuleminen että tosiasiassa olen tyhmä, poikaystäväni aika ruma ja vaatteeni ovat kamalia. Oikeasti loukkaantuisin ystävälle, niin loukkaannun teatraalisesti myös vaa'alle. Hetken kuluttua kuitenkin tihrustan itkua vessassa ja vannon että nyt asiat muuttuvat. Minähän en ole tuollainen.

Valheessa eläminen ei auta tulemaan paremmaksi, vaan totuuden hyväksyminen ja asioiden muuttaminen! Turha kai tässä on itkeä sitä että ahdistaa ja vituttaa ja on läski, jos ei tee asioille mitään. Nyt lähti sellainen tsemppiputki että oksat pois! Riitti tekosyyt ja itselleen valehteleminen, laihdun koska päätän niin. Jaksan koska päätän niin. Ja vaaka-ystäväni saa kertoa totuuden päivittäin, oli se sitten kivulias tai kivuton.

Aion olla uusi, rohkeampi minä.

1 kommentti:

  1. Mulla on kans kyl viha-rakkaus suhde vaakaan. Tiedan, etta niin alhasessa painossa on tosi vaarassa ja kaikki kamalat hiusten lahot ja kaikki on todennakosii siina, mutta jotenkin silti en osaa selittaa itselleni etta mun pitaa lopettaa.
    ala huoli ihana <3

    VastaaPoista