Some shadows will not disappear in the daylight

Vatsaan sattuu, vaikka söin eilen kaksi leipää. Tai ehkä juuri siksi? Kaksi liikanaista ylimääräistä leipää kinkulla ja tomaatilla. Ne tehtiin minulle, mutta silti isäni irvailee vieressä, että hiilarit tarttuvat suoraan ahteriin.

Kiitti vaan, dad.

Tänään aamusta 200g raejuustoa, ei muuta eikä ole tulossa. En ole käynyt salilla viikkoon, pisin tauko pitkään aikaan. Luulen että muistutan kohta enemmän pullataikinaa kuin pullaa. Ehkä isä oli oikeassa niistä hiilareista.

Pari päivää hengittäminen on taas ollut vaikeampaa. Napsautin äsken foliopaketista pari pienenpienenpientä pilleriä ulos ja huuhdoin kurkusta alas. Ei tunnu totaalisen kamalalta, nyt en vaan jaksa olla pirteä. Luulen että jaksan taas huomenna, nyt on päästävä vain nukkumaan. Ohi tästä päivästä, ohi tästä tyhjyydestä ja ohi kohti hiipivistä tummista varjoista, jotka ovat taas tulossa mustaamaan mieleni. En ota niitä vastaan.