Supermiesurani on ollut lähinnä laskusuuntainen

 Kaipaisin nyt niin paljon aamua, jolloin saa nukkua pitkään,

vilttiin kietoutumista, teetä ja kirjan ääreen rauhoittumista.

 

48,4kg

En lopulta joutunut syömään mitään kunnon ruokaa eilen illalla, mutta toki leffaa tuijotellessa upposi ystävän kanssa litra jäätelöä. Nice, really nice done!

Tänään taas juoksua paikasta toiseen, kaikkea tylsää ja tyhmää vastuullisuutta. Tiedän, että on niin kiire että voin jättää syömättä vaikka koko päivän, mutta nyt on pakko myöntää että minulla on nälkä. Aivan uskomattoman kamala nälkä. Olenhan syönyt joo sunnuntain jälkeen hedelmää ja jäätelöä, mutta nyt todella kaipaan jotain kunnollista. Haluaisin niin selvitä ilman, mutta nyt tuntuu etten selviä. Väsyttää, kiukuttaa, ja kaipaan jotain missä on muutakin kuin hiilihydraattia.

Ongelmani on, että huomenna joudun treenaamaan niin tosissani että on pakko syödä huomennakin enemmän, enkä uskalla syödä kahta päivää putkeen ns "kunnon ruokaa". Siinä on vain jotain kiellettyä. Jalat eivät kanna kauppaan asti lounastauolla, jokin niitä estää. Haluaisin, mutta en pysty. Pääni sisällä käyn taistelua asioiden puolesta ja vastaan, ajattelu saa pään särkemään kuin sitä hakattaisiin kivillä sisältä ja ulkoa. Yksinkertaisesti väsyttää ja itkettää, antaisin mitä vaan että nyt olisi perjantai klo 19.30 ja voisin rojahtaa sohvalle tekemättä mitään.

Sekavaa.