En saisi sanoa tätä, mutta kaipaan merkkejä rapistuvasta/rapistuneesta kunnostani. Kun koko ajan jonkin toiminnon epäkuntoisuus muistutti siitä, että joka hetki vähenen. Kun olin kuolemassa hitaasti nopeasti pois.
Panikoin myös kaikkia tulevia pikkujouluja. Kun kaikki ovat kauniita yllään mustaa, punaista ja kultaa, pitsiä ja yön peittämiä salaisuuksia. Kaikki paitsi ..... arvannette ehkä. Alan epäröidä joka ikisiin juhliin osallistumista. Tällä hetkellä en jaksaisi edes yrittää olla kaunis, koska tehtävä on lähinnä epätoivoinen. Vaikka kuinka pitäisin pitkät hiukseni soljuvina auki, eivät ne peitä tarpeeksi. Ripsien pidennykset ja ranskalainen manikyyri eivät muuta vuoriksi kasaantuneiden kerrosten olemassaolon todellisuutta ja ahdistun kaikista näistä ajatuksista.
Yritin vielä eilen olla optimistinen ja sovitin erästä aikaa sitten ostamaani mekkoani, jonka ajattelin laittaa päälleni ensimmäisiin pikkujoulujuhliin. En ole ikinä käyttänyt sitä, koska se ei ole oikein tuntunut istuvan, ehkä jopa ollut pieni. Ostinkin mekon aikanaan ihan vain siksi, että se oli niin kaunis. Se olisi kaunis kaapissani vaikka en ikinä laittaisi sitä ylleni. Huomasinkin jokaisen ruumiinosani vähän jännittyvän odottavasti kun olin vetämässä vetoketjua kiinni. Hengitys pysähtyi ehkä pelkästä kauhusta vaikka vetoketju sujahti ylös asti ilman ongelmia eikä kangas kiristänyt mistään kohtaa.
Hymyilinkin hetken pohjattoman onnellisesti. Sitten käännyin katsomaan itseäni peilistä ja voin vaikka vannoa, etten ole aikoihin ollut yhtä suuri. Suuren suuren suuri. Kävelin keittiöön ja kaadoin suureen lasiin glögiä ja humalluttavaa kirkasta määrän joka saisi kaaoksen pääni sisällä pysähtymään hetkeksi. Menin ulos tupakalle ja päätin tiukasti pysyä kiinni siinä päätään nostaneessa joulunodotuksessa.
Pienennyskoneen keksintä perjantaihin mennessä on muuten edelleen to-do -listalla. Muuten elämä, työ ja tehtävät ovat tänään olleet yksi kaaosten kaaos ja olen aika väsynyt. Väsynyt mutta onnellinen, koska en ole ehtinyt edes miettiä syömistä tänään.
Kiitos kommentistasi♥ Jaksaminen on vaikeaa, mutta silti, jos mitenkään pystyt, niin älä jää pois ainakaan kaikista pikkujouluista. Olen itse huomannut sen, että liika yksin jääminen ei ole hyvä asia :c sitä paitsi sä olet varmasti kaunis ilman että yrittäisit erityisesti laittautua. Sä et ole suuren suuren suuri :( et todellakaan.
VastaaPoistaKumpa kaikki muuttuisi pian valoisammaksi. Tuhansia lämpimiä halauksia, muista syödä, joohan?♥
Kiitos kommentista, mutta enhän minä mitään vähää syö.. tuhat kaloria, hieman yli, hieman alle, on hirvittävä määrä verrattuna siihen, mitä söin ennen.. Ja ahmimishäiriöön ne tarttuu oksentelun takia.. Ja kyllähän oli kiva tietää ne tulokset, kun ei niissä paljon mitään näkynyt, jotain pientä..
VastaaPoistaMitä peilistä näit, ei varmasti ollut totta, ei varmasti sama, mitä muut sinusta näkevät. Olet kaunis ♥ Halauksia pieni